Maaseutu opettaa - usko tai älä!

Maaseutu opettaa -hanke päättyy heinäkuun lopussa, joten nyt on aika tehdä yhteenvetoa menneestä! Hankkeen tavoitehan oli tutustuttaa yläkoululaisia, lukiolaisia ja opettajia maaseudun mahdollisuuksiin, maaseutuammatteihin ja maaseutuyrittämiseen. Lisäksi tärkeä osa hanketta oli uusien yhteistyön ja oppimisen muotojen kehittäminen pilottikoulujen, yritysten ja muiden alan toimijoiden välille. Pilottikoulut olivat: Juankosken koulu, Kiuruveden yläkoulu, Kivelän koulu Leppävirralta, Maaninkajärven koulu, Puustellin koulu Pielavedeltä, Vehmersalmen koulu Kuopiosta ja Vesannon yhtenäiskoulu. 

Jokaisessa pilottikoulussa kehittäminen tehtiin koulun ja alueen lähtökohtien ja toiveiden pohjalta. Tämä tuotti ilahduttavan monenlaisia toimintatapoja yhteistyöhön ja oppimiseen. Esimerkiksi Vesannolla yläkoulun 7-luokkalaiset ja lukion 1-luokkalaiset tulivat mukaan hankkeeseen syksyllä 2008 ja olivat mukana kolmen vuoden ajan opiskellen eri tavoin maaseutuasiaa hyvin monessa oppiaineessa. Yhdessä hyvässä toimintatavassa oppilaat tutustuivat ja oppivat Vesannon kalataloutta ensin osallistumalla talvinuottaukseen, sitten paistamalla saadusta saalistaa ruokaa kotitalouden tunnilla ja lopuksi tutustumalla Vesannon irtopakastuslaitoksen toimintaan. 

Useimmissa pilottikouluissa toimintatapoja kehitettiin tiettyjen oppiaineiden puitteissa, suosituimpina biologia, maa- ja metsätalous ja oppilaanohjaus. Kiuruvedellä toteutettiin onnistuneesti joka vuosi maa- ja metsätalousryhmän työpäivä maatilalla. Työpäivän järjestäminen on toki omanlainen haaste, koska maa- ja metsätalous on todella suosittu valinnaisaine Kiuruvedellä. Esimerkiksi tänä keväänä tarvittiin 12 yritystä, joihin oppilaat jakaantuivat 3-4 oppilaan ryhminä. Työpäivä oli oppilaiden mielestä huippujuttu, kuten eräs oppilas Kiuruvesilehden jutussa (8.6.2011) kommentoi: ”Ulla ja Matti Kauhasen tilalla oli ihan parasta!” Kauhasten tilalla oppilaat olivat päässeet tutustumaan traktorilla ajamiseen, lehmien ruokintaan ja hiehojen siirtoon. Päivään oli sisältynyt myös kiertokokeen teko, jonka avulla selvitetään oikea kylvökoneen säätö eli oikea siemenmäärä hehtaaria kohden. 

Kolmen vuoden aikana kehitettiin myös toimintatapoja, jotka on varmasti helppo toteuttaa kaikissa kouluissa. Esimerkiksi Pielavedellä kummiyrittäjä kävi kemian tunnilla opettamassa ja opastamassa nitraattitypen määrittämistä Typpisalkun avulla. Kukin oppilas oli tuonut maanäytteitä kuka mistäkin.  Maaningalla puolestaan oppilaat haastattelivat sähköpostitse paikkakunnan kummiyrittäjiä ja tekivät niistä juttuja paikallislehteen! Maaningalla tehtiin viestintäteemaan liittyen myös dvd, jossa kerrotaan Maaninkajärven koulun pilottikoulutaipaleesta. Katso dvd:n traileri:

Pilottikouluissa parhaiksi havaitut yhteistyön ja oppimisen muodot on koottu ”Maaseutu opettaa – usko tai älä” -vihkoon. Vihkoa jaetaan Pohjois-Savon kouluille elokuussa.

Pilottikoulutoiminnan lisäksi Maaseutu opettaa -hankkeessa tarjottiin kaikille Pohjois-Savon yläkoululaisille, lukiolaisille ja opettajille mahdollisuutta tutustua maaseudun mahdollisuuksiin, maaseutuammatteihin ja maaseutuyrittäjyyteen. Koulukohtaisten opintoretkien ja kouluilla tapahtuneiden esittelyiden lisäksi hankkeessa järjestettiin 5 isoa tapahtumaa, joissa esiteltiin yhden päivän aikana isolle joukolle nuoria maaseutuammatteja ja koulutusta. Kaiken kaikkiaan hankkeen tapahtumiin kolmen vuoden aikana osallistui yli 9 000 nuorta ja opettajaa.

Hankkeen lopullisia vaikutuksia voi arvioida vasta myöhemmin. Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena oli nostaa maaseudun, oman kotiseudun, arvostusta ja saada maaseudulle uusia yrittäjiä ja ammattilaisia.

Vaikka hanke päättyy, toiminta tulee jatkumaan! Kuten eilisessä blogissa kerrottiin, Maaseutu opettaa -hankkeen toimintaa jatkamaan perustetaan yhdistys torstaina 18.8. 

Maaseutu opettaa -hankkeista pohja uudelle yhdistykselle

Aloite maaseutuammattien maakunnallisesta markkinoinnista lähti liikkeelle hankevetäjä Maria Hartikaiselta MTK Pohjois-Savo ry:stä.  Taustalla oli huoli siitä, riittääkö maaseudulle jatkossa ammattitaitoista työvoimaa ja uusia yrittäjiä. Erityisenä uhkana koettiin maaseudun autioituminen ja jäljelle jäävän väestön ikääntyminen. Siksi päätettiin löytää yhteinen ratkaisu, joka olisi vastaisku tälle kehitykselle. Samalla haluttiin lisätä oppilaiden sekä opettajien maaseudun ja maaseutuyrittämisen tietämystä. Onhan luonto ja maaseutu meille kaikille tärkeä asia.

Syksyllä 2006 käynnistyi Pohjois-Savoon kolmen markkinointihankkeen sarja, joista viimeinen hanke päättyy 31.7.2011. Älyttömän hienoa on ollut 7 pilottikoulun toiminta.  Niiden kanssa on kehitetty uusia yhteistyön sekä oppimisen käytänteitä koulujen arkeen. Näitä kokemuksia on levitetty myös laajemmalle Pohjois-Savon kouluihin. Lisäksi kuluneen viiden vuoden aikana maakunnan maa- ja metsätalouden toimijat ovat verkottuneet entistä tiiviimmäksi yhteiseksi perheeksi. Se on mahdollistanut yhä parempia tiedottamisen ja markkinoinnin toimenpiteitä.   

Maaseutu opettaa -hankkeilla on saatu loistavia tuloksia aikaan. Parasta palautetta ovat olleet nuorten ja opettajien kertomukset heidän kokemistaan luonto-, metsä- ja maaseutuelämyksistä. Lisäksi hankkeiden avulla on kehittynyt vankka side sekä tiedottamisen kanavat kouluihin, opinto-ohjaajiin, opettajiin ja maaseutuyrityksiin. Erityisen maininnan ansaitsee hankevetäjä Niina Mäntyniemi. Niinan työskentely on luonut luottamukselliset välit kaikkien mukana olleiden kesken. Koko ”juttu” on loksahtanut hienosti kohdalleen!Tässä olisi mallia myös muualle Suomeen.
 
Tätä tuloksekasta toimintaa tulee edelleen vaalia. Pohjois-Savoon ollaan perustamassa yhdistystä, joka jatkaa toimintaa hankkeiden jälkeen. Uuden yhdistyksen perustajajäseniksi kutsutaan metsä- ja maatalousalan keskeisimmät toimijatahot sekä oppilaitokset. Myös muut toimijat ja yksittäiset henkilöt voivat olla tukemassa ja edistämässä tätä tärkeää asiaa. Yhdistyksen perustamiskokous pidetään 18.8.2011. Niinalta tai minulta voi tiedustella lisää yhdistyksestä ja sen toiminnasta.

Karl-Erik Hasa
Maaseutu opettaa -hankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja

Diili-tyylillä maaseututaitajia

Yksi Maaseutu opettaa -hankkeen loppuhuipennuksista oli Maaseututaitaja -tapahtuma Savon ammatti- ja aikuisopistolla Muuruvedellä tiistaina 24.5. Tapahtumassa viiden pilottikoulun oppilaita otti leikkimielisesti mittaa toisistaan Diili-ohjelman hengessä. Neljän tai viiden oppilaan ryhmille tehtäviä oli antamassa kolme kummiyrittäjää: Jyrki Happonen Uudistalon maaseutumatkailu Oy:stä, Toivo Laitinen Topin maatilamyymälä Oy:stä ja lammastilallinen Marja Liisa Leskinen.  Tehtävät olivat seuraavanlaiset:

• Miten kerrot muille nuorille, että suomalainen lähiruoka on hyvää?
• Topin maatilamyymälä tarvitsee väliaikaista työvoimaa aika ajoin. Miten teet Topilla tehtävän työn nuorille tiedoksi ja houkuttelevaksi?
• Miten markkinoit villasukat Afrikkaan?

Nuoret tekivät tehtäviä innokkaasti ja paneutuen. Kaikilta ryhmiltä löytyi oikein hyvin perusteluita, miksi vaikkapa lähiruoka on hyvää. Lisäksi usealla ryhmällä oli hyviä ideoita siihen, miten asia kohderyhmälle esitetään. Tehtävän antaneilla kummiyrittäjillä olikin vaikea tehtävä valita paras joukkue.  Kummiyrittäjä Marja Liisa Leskinen kommentoi Koillis-Savo -lehden jutussa (30.5.2011): ”On täällä hirmu hyviä pointteja. On otettu huomioon monia näkökantoja, niin kuin nyt tuossakin tämä vanha totuus, että villa on pakkasella lämmin ja helteellä viileä.”

Juankosken koulun oppilaat kommentoivat päivää seuraavasti:

”Emme voittaneet, mutta ei se haitannut. Oli mukava päivä”

”Tehtävä vaikutti aluksi melko vaikealta, mutta ideoita alkoi vähitellen syntyä. Meillä oli melko vapaat kädet ideoidemme toteuttamiseen. Teimme mainosjulisteen ja haitariesitteen. Päiviä oli onnistunut. Toivottavasti siitä tulee jokavuotinen tapahtuma.”

”Se oli ihan jees systeemi, ruoat oli hyviä ja nälkä ei päässyt yllättämään”

”Minusta tehtävä oli ihan mukava, mutta meinasi tulla kiire sen teossa.”

”Opin uusia asioita luomuviljelystä”

Maaseututaitaja -tapahtuma tullaan varmuudella toteuttamaan uudestaan! Nyt pitää vain pohtia, miten kehitämme tapahtumasta vieläkin paremman. Oppilaiden kommenteissakin esiin tullut kiire pitäisi jatkossa saada poistettua. Nyt kuitenkin päivä jäi suhteellisen lyhyeksi pitkien matkojen takia, kauimmaiset kisailijat tulivat Kiuruvedeltä asti.  Lisäksi toiveissa on, että jatkossa ehdittäisiin ottaa mukaan myös käytännönläheisiä tehtäviä enemmän. Tällä kertaa iltapäivän kevennystehtävässä nuoret arvuuttelivat vasikoiden rotuja ja tunnistivat kasveja. Samalla tutustuttiin Muuruveden tiloihin, navettaan, puutarhaan ja asuntolaan.

”Kunnollista, kun ei tarttenu koulussa istua”

Kevätlukukauden toiseksi viimeisellä viikolla kävi Vesannon yhtenäiskoulun kahdeksannen luokan 23 maa- ja metsätalouden opiskelijaa opettajineen vierailulla kummitiloilla. Haataisten luona Iisakkilassa seurattiin lihanaudan elinkaarta, keskusteltiin kylvölannoittimen äärellä pellon kevättöistä ja ihasteltiin kissanpentuja. Mäntylässä Riikosen Aila kertoi lypsykarjataloudesta ja hevostenhoidosta. Kylvötyöt olivat käynnissä myös tällä tilalla, joten päästiin mm. tunnistamaan eri kasvien siemeniä sekä maatalouskoneita. Seuralliset vuohet tekivät tuttavuutta kanssamme. Retkellä oltiin reippaalla ja uteliaalla mielellä kauniissa kevätsäässä eikä tilataksiin mukanamme kulkeutunut asiaankuuluva säilörehun tuoksahduskaan tuntunut ketään haittaavan.

Koulumme yhdeksäsluokkalaisten tehtävänä oli kirjallisesti muistella Maaseutu opettaa -hankkeiden aikana kertyneitä oppimiskokemuksiaan. Tekstiä paperille kertyi kovin niukasti, mutta monta mieleen jäänyttä ja kiinnostavaa kokemusta käytiin kyllä virkeästi läpi suullisesti. Riuttalan talomuseo, Rytsyretkien hevoset, Sorvisopen taidokkaat tuotteet, Ponssella vierailu sekä Muamessut herättivät vilkasta keskustelua. ”Kunnollista, kun ei tarttenu koulussa istua ja aina sieltä on jottain kivvaa löytyny”, oli muistelusten lopputulos.

Hankkeen loppuseminaari osui kiireiseen vaiheeseen kevättä, mutta onneksi henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen ja yleensä pulmiin keksitään joku ratkaisu. Neljännellä yrittämällä löytyi opettaja, joka pystyi Koivumäen kartanoon kyseisenä päivänä suunnistamaan! Monta kokemusta rikkaampina ja uusia, hankkeiden aikana testattuja toimintamalleja käyttöömme saaneina katselemme nyt jo kovasti eteenpäin kohti tulevaa lukuvuotta ja uusia kujeita. SUURI kiitos Niinalle ja kaikille muille yhteistyökumppaneille. ”Vasikat” ovat jo kesälaitumilla ja heinäkuussa sinne suuntaavat myös vanhemmat ”naudat” ennen uutta talviruokintakautta.

Anna-Maija Saikku, Vesannon yhtenäiskoulun pedagoginen rehtori

Kipinöitä syttyy!

Maaseutu opettaa -hankkeen yksi tavoitteista on ollut sytyttää kipinöitä niin nuorten kuin opettajienkin päihin. Tämmöisiäkin ammatteja on olemassa! Tuohan voisi olla hauskaa! Näin ne lehmät elelevät! Tämmöistäkö se motokuskin homma onkin! Usein tavoitteesta kertoessani olen käyttänyt esimerkkinä itseäni. Voin nimittäin kiittää omasta ammatinvalinnastani opinto-ohjaajaani. Hän kertoi sellaisesta ammatista kuin metsänhoitaja. Perustarinan lisäksi hän näytti videon, jossa ammattia esiteltiin. Videossa metsänhoitaja ensin istui konttorissaan tutkimassa karttoja. Sitten hän lähti autollansa huristelemaan. Aikansa autoiltuaan metsänhoitaja otti auton perästä metsäsukset ja lähti hiihtämään, varmaan jotain leimikkoa tarkastamaan. Silloin minuun kolahti: onpa kiva ammatti, kun pääsee työaikana hiihtämään! Olin silloin nimittäin kova kilpahiihtäjä. Vaikka videon todenmukaisuudesta voi olla monta mieltä, se vaikutti minuun. Ammatinvalintaa tosissani miettiessäni lukion loppuvaiheessa, metsänhoitaja nousi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Eli kipinä oli syttynyt!

Nyt ollaan Maaseutu opettaa -hankkeessa siinä vaiheessa, että aikaan saatuja kipinöitä pitäisi tavalla tai toisella arvioida. Hanke on päättymässä heinäkuun lopussa. Kevään ja kesän mittaan arviointia tehdään monin eri tavoin. Se tulee näkymään myös Maaseutu opettaa -blogissa. Seuraavana vuorossa on kuitenkin hankkeen päätösseminaari torstaina 26.5. Koivumäen kartanossa!

Pietarin kalasaalis

Vehmersalmen koulun biologian valinnaisaineryhmä teki opintokäynnin JP-Kalamatkoille perjantaina 8.4.
Yritysesittelyn lisäksi oppilaat pääsivät tutustumaan yrityksen toimintaan käytännössä eli oppilailla oli ohjelmassa myös pilkkikilpailu ja makkaranpaistoa. Suurin osa oppilaista sai muutamia kaloja saalikseen. Yksi joukkue sai todellisen "Pietarin kalasaaliin"! Yli 50 kalaa!

Oppilaat kommentoivat reissua seuraavasti:
- JP-Kalamatkoilla oli erittäin mukavaa
- Oli hyvää makkaraa
- KOta oli hieno
- Mehu oli hyvää
- Pilkkiminen oli hauskaa, kun kalaa tuli
- Kalastus oli kivaa! Sain kalan!
- Pilkkiminen oli mukavaa ja kodassa oli kiva istua!
- Ihan jees matka
- Oli hauska retki ja hyvä pilkkikeli

Jutun koosti Niina Mäntyniemi opettaja Erika Sivulan ja oppilaiden kommenttien pohjalta

Vesannon yhtenäiskoulun henkilökunta "Sahaamassa ja lypsyllä"

Maaseutu opettaa -hankkeen suosiollisella tuella pääsimme vierailemaan Keiteleen sahalla ja vesantolaisessa maakunnan kuulussa supernavetassa Maitohovissa. Matka oli kerta kaikkiaan upea elämys; kun omilla silmillään pääsi näkemään, miten nykyaikaista ja teknistynyttä kumpikin toimiala nykyään on, ei voi muuta kuin ihailla yrittäjien rohkeutta. 

Keiteleen sahalla mielenkiintoista oli pitkälle automatisoitu tehdassali ”lautojen vuoristorata” ja tieto tuotteiden aina vaan kasvavasta viennistä Japaniin. Keiteleen saha on iso työllistäjä niin Keiteleellä kuin naapurikunnissakin. Yllättävän suuri osa henkilöstöstä on pitkälle kouluttautunutta. Automatiikka hoitaa suuren osan perustyöstä.

Maitohovi oli kerta kaikkiaan vaikuttava navetta, pitkälle kehitetty automatiikka tuo työhön sujuvuutta. Yrittäjien omaa sitoutumisista työhön ja yrittämiseen on pakko ihailla. Suuressa navetassa lehmät näyttivät yllättävän rauhallisilta, vaikka ne saavat kulkea ihan vapaasti. Lypsyrobotti oli suosiossa; moni lehmä yritti onneaan, josko pääsisi lypsylle ja saisi samalla makupalan. Mutta robotti on lahjomaton; jos lehmän korvassa oleva siru ilmoittaa, ettei vielä ole lypsyaika, ei robotti ala töihin eikä herkkua heru. Navetan ”komentosillalta” oli mukava seurata lehmien touhuja.

Kyllä maaseudulla riittää työtä ja toimeentuloa, kun innostuneita ja uskaliaita yrittäjiä löytyy. Maaseudun tulevaisuus vaatii rohkeutta ja uusia tapoja katsella asioita.

Jaana Ruuskanen, Vesannon yhtenäiskoulun hallinnollinen rehtori

Positiivista kuhinaa maaseudusta!

Keskustelu maaseudusta ja sen mahdollisuuksista asuin-, työ- ja yritysympäristönä on viime aikoina lisääntynyt ilahduttavasti. Aloittaessamme lähes 5 vuotta sitten Nuori ja lupaava maaseudulle -hanketta (Maaseutu opettaa -hankkeen edeltäjä), keskustelu oli huomattavasti hiljaisempaa. Nyt muun muassa Maamerkit -ohjelmassa, Maaseudulla tilaa elämälle -teemavuodessa ja Metsä puhuu -kampanjassa paneudutaan maaseudun asioihin ja nostetaan maaseudun asioita julkiseen keskusteluun.

Positiivinen kuhina maaseudusta näkyy jo ihmisten asenteissa. Sitran Maamerkit -ohjelmassa tehdyssä kyselyssä usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa! Ja tulevaisuususko oli vahvistunut kaikkein voimakkaimmin 25 - 44-vuotialla! Vastaavan tyylistä asennetta on ollut aistittavissa Maaseutu opettaa -hankkeen tapahtumissa!

Seuraavan kerran isommin maaseutua nostetaan esille Mehtätivolissa Kuopion torilla lauantaina 2.4. Mehtätivoli on osa Maaseudulla on tilaa elämälle -teemavuotta, jonka tavoitteena on kertoa nuorten aikuisten moninaisista mahdollisuuksista maaseudulla. Myös Maaseutu opettaa -hanke on mukana tapahtumassa yhdessä DeLavalin ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. DeLaval tuo paikalle lypdyrobotin ja Savon ammatti- ja aikuisopisto metsäkonesimulaattorin! Tervetuloa siis ihmettelemään ja keskustelemaan Mehtätivoliin!

Ponssen reissu 16.2.2010

Linja lähti yläpihalta klo 8:30. Siitä alkoi ysiluokkalaisten reissu Ponssen metsäkonetehtaalle Vieremälle. Matka kesti noin kaksi tuntia. Matka sujui nopeasti, kun linjassa oli tunnelmaa. Kun saavuimme Ponssen tehtaalle, meille tarjoiltiin kahvit ja keksit. Kahvien jälkeen meille kerrottiin kaikenlaista, esimerkiksi Ponssen tuotannosta ja historiasta. Saimme myös kuulla, että Ponsse on saanut nimensä 70-luvun alussa paikallisen Ponsse-koiran mukaan.

Vihdoinkin pääsimme tutustumaan itse tehtaaseen, jossa valmistetaan metsäkoneita, jotka esimerkiksi kaatavat, karsivat ja kuljettavat puita. Ennen tehtaaseen pääsyä meidän piti laittaa eräänlaiset kuulokkeet korville, joista kuulimme opastuksen hyvin. Opas puhui mikkiin ja kertoi tehtaan toiminnasta. Kierros oli mielenkiintoinen. Emme kuitenkaan nähneet robotteja toiminnassa, koska työntekijöillä oli lounastauko. Kerroksen jälkeen lähdimme tehtaalta noin kello 12:30.

Matkalla kotiin pysähdyimme ABC Marjahaassa. Osa pelasi pelikonetta, osa kävi kaupassa. Meidän linja-automme oli hyvin kuuma, mutta tunnelma oli silti hyvä. Saavuimme koululle noin 14:30. Osa jäi jo kyydistä kuitenkin kirkonkylälle. Matka Ponssen tehtaalle oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja mukava!

Kirjoittanut Inkeri ja Eriika, Vesannon yhtenäiskoulun 9-luokkalaisia


**************************************************************************************
Vesannon yhtenäiskoulu on yksi Maaseutu opettaa -hankkeen pilottikouluista. Vesannon yhtenäiskoulusta mukana on ollut yksi ikäluokka yläkoululaisia ja yksi ikäluokka lukiolaisia 3 vuoden ajan. Ponssen vierailulla olleet ysiluokkalaiset ovat siis olleet mukana hankkeessa 7-luokasta lähtien. Oppilaat ovat opiskelleet maaseututeemaa hyvin monessa aineessa, mm. englannissa, äidinkielessä, kotitaloudessa, biologiassa ja historiassa. Esimerkiksi 7-luokalla oppilaat tutustuivat Vesannon kalatalouteen olemalla mukana talvinuotalla paikallisten kalastajien kanssa (biologia), saadusta saaliista he valmistivat ruokaa kotitalouden tunnilla ja vielä seuraavalla viikolla tutustuttiin paikkakunnan irtopakastuslaitoksella kalankäsittelyyn ja jatkojalostukseen. Ponssen vierailu on osa 9-luokkalaisten metsäteemaa. Retki on jatkumoa joulukuiselle 4H-järjestön toteuttamalle oppilaiden opintoretkelle, jolla tutustuttiin metsänhoitoon ja metsäalan koulutukseen. Lisäksi oppilaat mm. opiskelevat metsäsanastoa englannissa ja ruotsissa. Lisätietoja Vesannon yhtenäiskoulun ja muidenkin pilottikoulujen toiminnasta hankkeessa hankkeen nettisivuilta: www.maaseutuammattiin.fi.

Maaseutu opettaa!

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä Maaseutu opettaa! -blogikirjoitusta. Maaseutu opettaa! -blogissa tullaan jatkossa kertomaan monipuolisesti ja monelta kantilta maaseudulla työskentelemisestä, yrittämisestä, asumisesta ja harrastamisesta. Lisäksi blogissa kerrotaan Maaseutu opettaa -hankkeen tapahtumista ja tuloksista. Blogissa on useita kirjoittajia, mukana on yläkoulujen ja lukioiden opettajia ja oppilaita, maaseutuyrittäjiä ja maaseudun ammattilaisia. Blogin allekirjoituksesta aina selviää kuka kyseisen blogin on kirjoittanut.

Blogi liittyy Maaseutu opettaa -hankkeeseen, jossa tehdään tutuksi maaseudun ammatteja ja maaseutuyrittämistä yläkoululaisille, lukiolaisille ja opettajille. Lisäksi hankkeessa kehitetään seitsemän pilottikoulun kanssa uusia ja pysyviä yhteistyömuotoja koulujen ja alueen yrittäjien ja oppilaitosten välille. Pilottikoulut ovat: Vehmersalmen koulu Kuopiosta, Kivelän koulu Leppävirralta, Maaninkajärven koulu Maaningalta, Kiuruveden yläkoulu, Juankosken koulu, Vesannon yhtenäiskoulu (yläkoulu ja lukio) ja Puustellin koulu Pielavedeltä. Lisätietoja hankkeesta löydät sivuilta www.maaseutuammattiin.fi.